
Pentti syntyi tavallisella lihatilalla, josta matka jatkui kesäpossuksi kotieläinpihaan. Siellä elämä oli huomattavasti hauskempaa kuin lihasikalan ankeassa karsinassa. Syksyn tullen Penttiä ja hänen ystäväänsä Sylviä odotti kuitenkin synkkä tulevaisuus ja teurastuomio.
Pentillä oli onneksi puolellaan eläintenhoitaja, joka oli kiintynyt tähän valloittavaan possupoikaan niin syvästi, että nimesi hänet oman isoisänsä mukaan. Hoitajan sinnikkään työn ansiosta Pentin matka ei päättynyt teurastamoon, vaan hän sai loppuelämän kodin Tuulispäästä, täällä Pentti saa elää arvokkaana omana itsenään.